Korkeasaari.fi
Kuningasmerikotka
. Suojelu
Kuningasmerikotkia arvioidaan olevan 5000 yksilöä. Määrä on laskusuuntainen, vaikka laji on rauhoitettu kaikkialla levinneisyysalueellaan. Talvehtimisalue Japanissa on suojeltu ja Venäjällä seurataan säännöllisesti kannan kehitystä. Laji luokitellaan vaarantuneeksi.
Elinympäristön häviäminen vesivoiman ja öljyteollisuuden rakennusprojektien vuoksi on suurimpia uhkia kuningasmerikotkille. Sopivien pesäpuiden hakkuut vaikeuttavat pesintää. Ympäristömyrkyt rikastuvat ravintoketjuissa ja kerääntyvät kotkien elimistöön. Liiallinen kalastus vähentää alueen kalakantoja. Kotkiin kohdistuu myös jonkin verran vainoa.
Kun meri talvella jäätyy, jotkut kotkista muuttavat etelämmäs avoimen veden perässä.
Laji kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen kantakirjaohjelmaan (ESB) eli sitä lisäännytetään eläintarhoissa suunnitelmallisesti.
Korkeasaaressa
Kuningasmerikotkien tarha valmistui vuonna 2009 Karhulinnan naapuriin ja se on Euroopan suurimpia lentotarhoja. Koiraslintu Aatos on Tallinnan eläintarhasta ja naaras Arwen Hollannissa sijaitsevasta Avifaunan lintupuistosta. Molemmat ovat kuoriutuneet 2008.
Koiras istuu enemmän puussa ja astelee maassa, naaras istuu enimmäkseen kielekkeellä ja lentää useammin. Kotkat ruokitaan viitenä päivänä viikossa erilaisilla kaloilla, rotilla, kaneilla tai sianpotkalla. Vuonna 2014 pariskunta sai ensimmäiset jälkeläisensä ja hoiti aikuisiksi kaksi poikasta, mikä on luonnossa harvinaista. Suuri risupesä sijaitsee seinäkielekkeellä.
Kotkien tarhassa asuu myös kaksi korppia. Korpit pihistävät joskus vikkelinä lintuina merikotkille tarkoitettuja rottia ja kaneja.
2
