Harmaahylje, Viro 2009

[Annie]

Useita hylkeitä uimassa rannan tuntumassa. Rantakivillä kotkako aterioimassa - on selin kameraan ja kauempana?

[Annie]

Nyt katsoin käsisuurennuslasilla: täytyy se kotka tms. olla, habitus on sellainen, yhtä hanakasti kiskoo syötävääkin kuin sääksiemo.. pyrstössä näkyi valkoista, nuori yksilö? Suurennuksella ilmeni myös, että vesirajassa olevat isohkot kivet liikkuvat ajanoloon.

[prinla]

Hupsista, hulvaton määrä hylkeitä rannalla. Ikinä en ole tätä määrää nähnyt.
Hylkeestä en hymiötä löytänyt, mutta lähes tämännäköinen se kasa siellä on, joten tuuratkoon tämä hylkeitä.

[Pb]

:smiley2918:

Tässä tätä "massaa"... paljonkohan näitä on vielä lisää kuvan ulkopuolella.

[Annie]

Minä olen luullut, että hyljerannan kamera on jo suljettu, koska useampaan kertaan en ole sitä saanut auki.. no kiva ettei näi olekaan.

Te jotka olette pidempään Viron hyljerantaa seuranneet, niin pidetäänkö kameraa ehkä läpi vuodenkin toiminnassa?? Ja onko jatkossa odotettavissa täällä peräti pesintääkin?? vai siirtyvätkö jonnekin muualle pesimään..

[prinla]

Muistelen lukeneeni jostain, että hyljekamera toimii aurinkoenergialla. Koska sitä aurinkoa on nyt melko vähän, ei akkujen lataus riitä koko päiväksi. Siksi ilmeisesti on usein pois päältä. Sen enempää en tiedä tästä kamerasta ja tuokin tieto on toisen käden tietoa.

Hylkeiden pesinnästäkään en osaa sanoa mitään. Jos täällä on joku, jolla on tietoa enemmän, olisin minäkin kiinnostunut.

[Millan]

Enpä minäkään mitään tiedä, mutta...Hylkeiden pesinnästä on täällä meillä puhuttu Saimaannorppien ja niiden suojelun yhteydessä paljonkin. Siitä, että talvien lumen vähäisyyden ja sen laadun vuoksi norppien pesät romahtavat helposti, jolloin kuutti on vaarassa. Sillä ei ole hyvin suojaava turkkia vielä syntyessään. Pesinnät epäonnistuvat yhä useammin lumen ja jään vähäisyyden vuoksi Saimaalla.
Bloughboy kirjoitti asiasta, tällä sivulla varmaan...käydäänpä lukemassa, mutta ensi Wikipedia kertoo näin:

Lisääntyminen

Hyljenaaras on sukukypsä kolmen tai neljän vuoden iässä. Poikasia eli kuutteja syntyy vain yksi kerrallaan. Synnyttäminen tapahtuu maalla tai jäällä, norpalla lumi- tai jääluolassa, tavallisesti keväällä tai alkukesästä. Syntyessään kuutilla on turkki, joka ei pidä erityisen hyvin vettä. Hylkeen maito on varsin rasvaista ja sitä juodessaan poikanen saa nopeasti lisää painoa. Urokset parittelevat usean naaraan kanssa. Jotkut lajit kuten pohjanmerinorsu ja harmaahylje kokoontuvat parittelemaan suurella joukolla rannoille tai jäälle, ja urokset karjahtelevat toisilleen ja iskevät toisiaan hampaillaan. Toiset lajit kuten norppa ja kirjohylje taas keskittyvät puolustamaan reviiriään veden alla.

Niin, ovatko nuo hylkeet kokoontuneet juuri näinä aikoina tulevaa pesintää ajatellen?

No niin, kävin lukemassa Bloughboyn Saimaannorppa-sivulla. Etusivun kautta pääsee sinne, tai

[Pb]

Tuossapa hyvää tietoa harmaahylkeistä.

[Annie]

Olisikohan tuo radiotelemetria (mistä tuossa Ploughboyn kirjoituksessa on maininta) se tutkimusväline, jolla on selvitetty Suomenlahden hylkeiden pesintää..

Hämärästi muistelen, että siinä Kirjahyllyyn tuomassani Hylkeet -kirjassa oli esitetty alueet joissa pesimistä tapahtui ja alueet joilla muuten oleskeltiin.. jos en nyt ihan väärin muista, niin Suomen aluevesillä elävät hylkeet ainakin osa niistä pesi Perämerellä... sitä en nyt muista, otettiinko siellä kantaa Viron alueen hylkeiden pesimiseen, saattoi olla. (Täytyy varmaan uudelleen käydä lainaamassa tuo kirja..)

[Millan]

No niin, uusiksi meni Siis hyljeemo synnyttää syksyllä ja rannalle. Kopioin Bloughboyn antamasta linkistä pesintää koskevan kohdan:

Naaraat tulevat sukukypsiksi noin 4-7 vuoden iässä, urokset noin 10- vuotiaina. Halliemo kantaa poikastaan noin 11,5 kuukautta. Poikaset eli kuutit syntyvät syksyllä, emo synnyttää poikasen rannalle. Kuutti on syntyessään keskimäärin 15 kilon painoinen, noin metrin pituinen ja sitä peittää pehmeä, valkoinen karvapeite, joka lähtee pois noin kolmen viikon kuluttua syntymästä.


Poikaset kasvavat nopeaa vauhtia, sillä emon maito on hyvin energiapitoista (rasvaa 60 %). Kun rasva keräytyy kuutin ihonalaiskudokseen kylmältä suojelevaksi, eristäväksi kerrokseksi, lisääntyy poikasen paino noin 2 kilolla päivässä. Kuutti imee maitoa noin 18-21 päivää.

Lisääntymiskaudella myös urokset tulevat rannalle kosiomenoja varten. Yli 10 vuotiaat urokset kilpailevat asemastaan lisääntymisiässä olevien naaraiden joukossa. Joskus urokset taistelevat ankarastikin naaraiden suosiosta.

[Annie]

Uusiksi menee: se mitä kirjoitin tuolla aiemmin ei sitten ainakaan harmaahyljettä koskenut.. vaan itämeren norppaa.. olisin mielelläni tarkistanut nuo pesimäalueet siitä Hylkeet -kirjasta, olivat niin tarkasti sinne piirrettyinä.. muttei nyt onnistunut, en saanut kirjaa käsiini...

.. kui nuo ain tahtoo mennä sekasin - harmaahylje ja itämeren norppa..

[Molly]

Kaikille meille epäonnisille, joille tuo kamera on viime aikoina auennut vähän nihkeästi, uutinen looduskalenterista 121209 at 6:30 pm

http://www.looduskalender.ee/en/node/6022

Molly

[Annie]

Kiitos Molly infosta! Täytyy sitten kokeilla IE:lla tai GoogleChromilla - Firefoxhan ei mulla avaa hyljerantaa..

[Pb]

Hyljerantakin on saanut lumipeitteen. :smiley1842:

[Annie]

Mulla oli sama kuva otettuna, mutten ehtinyt sitä laittaa tänne, kun sain vieraan (vieraan, jonka kanssa on tapana tavata koko armaan päivän verran, kun vihdoin näemme.. nyt jäi lyhyeen, kun piti illalla mennä vielä hammaslääkäriin..

Mutta ihmettelin tuota lumen määrää, on sentään etelämmässäkin, kuin eteläinen Suomi.., ja missä ne hylkeetkin nyt oikein mahtavat olla.. yritin katsoa tarkaan, josko jokin tumma "kappale" veden rajassa liikkuisi, mutta ei..